Taustalla soi The Killerssin Jenny was a friend of mine ja jotenkin muistan viime syksyn ja kevään niin tarkasti, aivan kuin heräisin joka aamu Oulussa, asunnossani Rotuaarilla ja lähtisin kouluun Tuula Siiran historian tunneille. Joka päivä ajattelen mitä minun rakkaani Suomessa tekevät, onko niillä hauskaa, meneekö ne viikonloppuisin baareihin niin kuin ennekin, mitä ne syövät, mitä ne ajattelevat, onko niillä ikinä samalla tavalla mua ikävä.
Kymmenen päivää seminaarissa Altenkirchenissä. Kymmenen päivää kännissä, kymmenen päivää elämistä yhdessä 28 ihmisen kanssa. Kymmenen päivän jälkeen väkisinkin nousee kaikki mahdolliset tunteet pintaan. Uskomatonta ,että mulla voi olla ikävä mun asuntoa Dürenissä, ikävä yksinoloa ja omaa rauhaa. Välillä niin ikävä Suomea mutta mun on niin hyvä olla täällä. Tästä eteenpäin kaikki sujuu varmasti paremmin! Pakko mennä ottamaan osaa viimeiseen iltaan.
Kommentit